Suon laidalla tallustan

Vakiokohteeni tämä suo.

Ilta kävelyllä-kamera taskussa. (ja kädessä)

Tähän kuavaan tuli jännät värit kun kuvasin aurinkoon päin.

Varjot jo pitenevät.

Kiven järkäleet vihrein kirjoituksin.

Onhan sekin kevättä kun joku unohtaa käsineensä kivelle.

Pihalla on vielä pienet lumikasat.Nurmikko vihertää ja koivussakin on-tosin, tosi pienet silmut.

Löytyy myös keltasia kukkasia-kevään väriä.

Lisää kevättä.

Suon laidalla ja vähän muutakin

Nyt kun pikkuhiljaa alkaa tämä arki palata ja matkaväsymys kaikota ennättää tätä blogiakin hieman enemmän entrata.

Aamulla kävelin lenkin tuossa metsikössä joka näkyy ihan ikkunastani.Siinä tuo suo on entisellä paikallaan.

Toisella puolen suon laitaa kasvaa pensasaita jossa on hentoja lehden alkuja.

Enkelinsiipeni voi hyvin ja tekee uutta lehteä.

Hyvin "kotihengetär"oli poissa ollessani kukat hoidellut.(Vain yksi kuoli) .

Tämä "mummon pelarkonia" kukki meidän parvekkeella lomalla koko kaksikuukautta.

Loma oli ihana mutta nyt nautitaan Suomen keväästä ja ollaan onnellisia omasta kodista ja ruisleivästä.

Siitä että vettä voi juoda suoraa hanasta..niin ja kahvista ja .....vaikka mistä.

Vuosikampa mukana tauon jälkeen ja onhan tuo luonto muuttunut.

Helmikuun sunnuntai

VUOSIKAMPA

Isäntä toi pölkupyöränsä pesuhuoneeseen "lämmittelemään".
Helmikuun helteet eivä oikein ole pyörän ystäviä.
Vaan kulkee se talvellakin jos vaan "kusti jaksaa polkea."

Taitaa näkyä ruostekukkiakin..voi voi "huoletonta ."

Kuva suonlaidalta joka on vakiopaikkani.Sininenhetkikö jo lähellä?

Kukatkin alkavat hiukan piristyä..no..kaktus se jaksaa.Pelargoni ikkunalla lykää uutta lehteä.

Maalarin sutikin heilu jokin päivä.Lilaa sinne ja lilaa tänne(:

♥♥

 

Kiitän kaikista ihanista kommenteista joita olette kirjoitelleet.Niistä tulee päivään paistetta ja uutta energiaa. Tuossa alla runoni jonka kirjoittelin viime ystävänpäivän paikkeilla.Ystäväni

Kun itku tukahtuu
mieleeni.
Sinä itket puolestani.

Kun en jaksa nauraa
lahjoitat minulle hymyn.

Kannattelet kun upottaa.

Vedät jalkani maahan
kun liitelen liian ylös.

Olet ystäväni.

Raija

Vuosikampa

Talvista luontoa

Vuosikampa

Kampa**on jäännyt kai väliin piikkejä katkomatta ainakin kerran.Kohteeni -suonlaidalla ei ole juuri muuttunut.

Alimmat kuvat "tähdätty" juuri sinne.Parvekeeltani , noiden puiden takana, pieni suo on.Koivu kököttää lumisena ja odottaa auringon säteitä.

Ylenpänä talvinen eläinystävä **joka majailee toisen kodin pihakeinun päällä.Välillä se on kuin krokotiili.Viikonloppuna näytti kuitenkin pieneltä koiranpennulta.Takana oleva järvi ei vieläkään ole saannut kunnon jääpeitettä,kestävää.Tosin sunnuntaiaamuna yhdet rohkeat suksenjäljet kulkivat ohi ja hetken kuluttua paasivat takaisi.

Hanki

Erikois haasteena hanki Vuosikammassa.

Talvi on todella tullut ja lunta sadellut hangelle ja

vähän muuallekin.

Raskas taakka on tällä pyörällä pidellä lunta seläsään odotellen että joku tulisi ja puhaltaisi lumipallerot pois.

Onneksi puista taakat on tällä erää suurinpiirtein hoideltu.Viikonloppuna oli maalla monta sähkökatkoa, onneksi ei kovin pitkiä.Kynttilät valaisivat tauot mukavasti. Mikäs siinä oli pidellä hämäränhyssyä.

Suon laidalla

Lumiset pitkospuut.

Minä kuikuilin tuossa suon laidalla kamerani kanssa ja ajattelin että tämä onkin kiva seuranta paikka.

Lähellä asuntoani ,näkyisi ikkunasta jossei edessä olisi isoja puita.

Kollaasissa on suo monelta puolelta , pitkospuut ovat nyt lumen peitossa.

Mustavalkoista on tämä maisema .

Oli virkistävä kävelyreissu.

AAMUKAMPA

Tässä kuva vielä toisesta kodista jonka ikkunasta avautuu kaunis maisema koivikko ja järvenlahti .Lauantaina aurinko pilkisteli puiden takaa.